Oletko itsesi puolella?
Oletko koskaan havahtunut huomaamaan, että et ole aina itsesi puolella? Se tapahtuu muun muassa silloin, kun laitat omat tarpeesi sivuun täyttääksesi muiden tarpeet ja toiveet. Toki elämässä täytyykin huolehtia myös muiden tarpeista, mutta ei niin, että omille ei jää lainkaan tilaa.
Aina ei ole helppoa tunnistaa omia tarpeitaan, mutta kun pysähdyt kysymään itseltäsi mitä juuri nyt tarvitset ja annat vastauksen nousta syvältä sisältäsi, löydät niiden äärelle.
Miltä kuulostaa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen, hiljaisuus, nautinto, rentoutuminen, innostus, toivo, itseilmaisu, tasavertaisuus, vapaus ja ilo?
Kun huomaat sanovasti ja ajattelevasi: “voisinpa, saisinpa joskus…” sen sijaan, että toteat: “nyt haluan, teen, lähden….”, voi olla viisasta pysähtyä miettimään, miksi niin tapahtuu.
On vaikea tuntea tyytyväisyyttä, iloa ja aitoa merkityksellisyyttä, jos omat tarpeet ja toiveet jäävät jatkuvasti vaille huomiota ja täyttymistä. Voit nyt ajatella, että merkityksellisyyshän tulee muiden auttamisesta, mutta syvemmälle kaivautumalla auttamishalun alta löytyykin tarve olla arvostettu, rakastettu sekä pelko hylätyksi tulemisesta. Täyttymättömät tarpeet ja tiedostamattomat pelot ohjaavat elämää niin kauan kunnes tulet niistä tietoiseksi ja haluat selvittää mistä ne ovat peräisin.
Ei ole lainkaan harvinaista, että perustarpeet - fyysiset tarpeet, turvallisuus, yhteenkuuluvuus, arvostetuksi ja rakastetuksi tuleminen - jäävät täyttymättä jo varhaislapsuudessa tai täyttyvät vain osittain. Syntyneet puutteet lähtevät kulkemaan mukana näyttäytyen erilaisina uskomuksina ja ajatuksina siitä, millaisina luulemme tulevamme hyväksytyiksi ja rakastetuiksi, toisin sanoen muutamme omaa ajatteluamme ja käytöstämme sen mukaan. Lykkäämme omia tarpeitamme, kutistamme itseämme, uhraudumme, että meidät hyväksytään ja huomataan.
Elämästä tulee raskasta, turhauttavaa ja kärsimysten täyttämää - pahimmillaan ihmisestä tulee oman elämänsä “zombie”, joka raahautuu päivästä toiseen ilottomana, harmaan eri sävyt ainoina väreinään ja tv-ruutu vakituisena kumppanina “tuomassa väriä elämään”.
HERÄTYS!
Kun menet seuraavan kerran peilin ohi, pysähdy katsomaan itseäsi ja kysy: “Mitä minulle kuuluu, mitä haluan ja tarvitsen juuri nyt?” Jos et kuule vastausta, vedä takki päällesi, laita kengät jalkaan ja lähde ulos kävelylle (puhelin kiinni, ilman kuulokkeita). Kävellessäsi kuulostele ensin jalkojesi kosketusta maahan, lihastesi liikkumista, sykettäsi ja anna aistiesi toimia vapaasti. Kysy sitten uudelleen sama kysymys ja toista, kunnes kuulet vastauksen mielessäsi. Halua olla omalla puolellasi, anna sisimmällesi mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Hanki muistikirja, johon alat kirjoittaa joka päivä jotain - mitä ikinä mielessäsi liikkuukin. Kirjaa ylös mitä kuulit vastauksena kysymykseesi. Ehkä haluat omaa aikaa, ystävien tapaamista, parisuhteen parantamista / löytymistä, jollekin täysin uudelle antautumista, omasta hyvinvoinnista huolehtimista, itseesi perin juurin tutustumista, unelmien elvyttämistä, anteeksiantoa ja myötätuntoa itseäsi ja muita kohtaan. Älä sorru katumaan mitään, sillä olet tehnyt valintasi niistä uskomuksista käsin, jotka ovat ohjanneet elämääsi tähän saakka. Jos tuntuu, että toistat samoja kaavoja etkä pääse eteenpäin, voit lähteä tutkimaan miten ne ovat saaneet alkunsa ja alat ymmärtää omia valintojasi.
Olennaista on tietää, että voit halutessasi “rikkoa” kaavat ja toimia sen jälkeen uusin voimavaroin, uudistettujen, hyvinvointiasi paremmin tukevien ajatusmallien ohjaamana. Elämästä tulee mielekkäämpää, värikkäämpää ja kevyempää, kun omat tarpeesi saavat huomiota. Elvytät elinvoimasi, joka saa ihmiset kääntymään puoleesi ja sanomaan: “Minulle myös tuota!”